Jokelan VPK on perustettu 19.3.1936. Tuona päivänä Jokelan miehet olivat saaneet tarpeekseen ämpäripalokunnasta ja he päättivät yhteistuumin kokoontua Lepolan kansakoululle perustamaan kotikylälle oikeaa palokuntaa. Itävän jyvän tähän palokunta-aatteen herättämiseen oli kylvänyt Hyvinkään kunnan VPK:n silloinen palopäällikkö Otto Järvinen. Hän piti alustuksen palokunta-ajatuksesta edellä mainitussa tilaisuudessa ja sanoi ”Olisi edes saatava perustettua palokuntajaos tänne Jokelaan”.
Perustavalle kokoukselle valittiin tuolloin vuonna 1936 puheenjohtajaksi tehtailija Fredrik Vuori ja sihteeriksi Hyvinkään kunnan sihteeri Väinö Matikka. Kyseisessä tilaisuudessa tuli hahmotettua Jokelan VPK. Kokous valitsi asiaa valmistelemaan väliaikaisen toimikunnan, jonka jäseneksi valittiin kokoonkutsuja Fredrik Vuori, jäseniksi T. Tuovinen, H. Kunelius, E. Lindel ja T. Ruusunen.
Tästä se sitten alkoi. Ripein ottein lähti väliaikainen toimikunta liikkeelle, sillä olihan kysymyksessä palokunta-asia, jossa kaikissa vaiheissa tarvitaan ripeyttä. Sitä riittikin, sillä jo 2.4.1936 pidettiin kokous, jossa perustettiin Jokelan vapaaehtoinen palokunta. Päätös oli yksimielinen ja tavoite yhtenäinen. Kaikkien mielessä oli ajatus että tulikukon ottaessa vallan talossa on leikki kaukana. Kukaan ei halunnut että hänen tai läheisensä omaisuutensa tuhoutisi savuna ilmaan.
Toimikunta panikin töpinäksi ja kaksi viikkoa myöhemmin (19.4.1936) oli jälleen kokous Lepolan koululla. Kokouksessa käsiteltiin väliaikaisen toimikunnan laatima sääntöehdotus, joka tuli hyväksytyksi. Nyt oli siis lopullisesti lyöty lukkoon Jokelan VPK:n perustaminen ja sen kotipaikaksi hyväksyttiin yksimielisesti Tuusulan kunta.
Ensimmäiseksi palokunnan päälliköksi valittiin kauppias Eino Wiklund, ensimmäiseksi varapäälliköksi valittiin pankinjohtaja Paavo Miettinen ja toiseksi varapäälliköksi valittiin Gunnar Eklund. Johtokunnan päälliköiden lisäksi valittiin hallitukseen opettaja A. E. Palojoki, kauppias Usko Taipale, peltiseppä Emil Lindel ja maanviljelijä Paavo Peuranpää ja varajäseksi Martti Alho.
Perustamispäivästään aina vuoden 1938 toukokuun 15. päivään asti palokunnan toiminta oli etupäässä varojen hankintaa toiminnan kunnolla käyntiin saattamiseksi. Järjestettiin kaikenlaisia huvitilaisuuksia, joista saatiin jonkin verran rahaa.
Kaksi vuotta palokunnan perustamisesta johtokunta kokoontui (15.5.1938) ja päätti hankkia palokunnalle ensimmäisen moottoriruiskun, joka nykyään löytyy entisöitynä VPK:n juhlasalista. Varoja ei vieläkään ollut läheskään tarpeeksi. Sen vuoksi käännyttiin pankin puoleen lainan saamiseksi. Takaajia riitti ja kaikkiaan 23 palomiestä allekirjoitti ja takasi lainan. Lainasumma oli 12.000 markkaa mikä oli todella suuri summa tuolloin.
Väliin mahtui sotavuodet. Arkistostamme ei löydy tuon ajan merkintöjä.
Vuonna 1955 palokunta osti paloaseman rakentamista varten tontin, missä nykyiset rakennukset sijaitsevat. Perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat puheenjohtaja Karl Stenroos, sihteerinä johtaja Yrjö Teräväinen sekä jäseninä Martti Alho, rakennusmestari Åke Tallberg, Aapo Valtonen ja Aarne Laaksonen. Rakennus jouduttiin tosin myymään rahavaikeuksien vuoksi keskeneräisenä vuonna 1956 Tuusulan ja Hyvinkään kunnille, jotka rakensivat aseman loppuun. Rakennus oli valmis marraskuussa 1957. Rakennuksen käyttöoikeus onkin siitä lähtien säilynyt Jokelan VPK:lla. Samana vuonna rakennettiin VPK:lle toinenkin paloauto vanhasta kuorma-autosta.
Jäseniä koulutettiin aktiivisesti palokunta-kursseilla sekä päällystökursseilla. Toiminta on vilkasta niin hälytyksien harjoituksien osalta ja tultaessamme vuoteen 1967 Jokelan VPK pystyi hankkimaan yhdistykselle ihkauuden sammutusauton nimeltään Fargo. Se oli siihen aikaan alueen komein ja uudenaikaisin paloauto. Auto on edelleen Jokelassa (om. V. Korhonen) ja se kantaa tunnusta T-32.
Huhtikuussa vuonna 1969 saatiin Jokelaan ensimmäinen sairasauto SPR:n Jokela-Nuppulinnan hankinnan kautta. Sairasauton miehistä koostui suurelta osin Jokelan VPK:n jäsenistä. Sairasautotoimintaa pyöritettiinkin mm. Jokelan VPK:n jäsenten toimesta aina vuoteen 2001.
Mitä on vapaaehtoispalokuntatyö nykyään Suomessa
Vapaaehtoispalokunnat huolehtivat keskeisesti Suomen pelastustoiminnasta. Suomessa on noin 720 puolivakinaista ja VPK-muotoista vapaaehtoispalokuntaa. Suomen pinta-alasta noin 95 % hoidetaan pelastustoiminnan osalta vapaaehtoisin voimin. Vapaaehtoispalokunnat suorittavat noin 70 % vuosittaisista hälytystehtävistä. Vapaaehtoispalokuntien toiminnassa on mukana noin 40 000 henkilöä.
Jokelan VPK on osana uutta Keskisen Uudenmaan alueellista pelastustoimea. Jokelan VPK:lla on voimassa oleva sammutussopimus aluepelastuslaitoksen kanssa. Jokelan VPK toimii ensilähdön VPK:na omalla alueellaan. Jokelan VPK:n sammutusyksikkö on ympärivuorokautisessa 10 minuutin hälytysvalmiudessa kuudella miehellä, joista kahden tulee olla mm. rakennuspaloihin erikoistuneita savusukeltajia. Jokelan VPK toimii täysin vapaaehtoisin voimin eikä hälytystoiminnasta makseta yhdellekkään sammutusmiehelle tai päällikölle palkkaa.
Lisätietoja vapaaehtoispalokunta toiminnasta saat myös sivuilta www.spek.fi